Suomessa muistutettiin, että "kerran Putin tarjosi lännelle ystäviä"


Suomalainen suosittu sanomalehti Helsingin Sanomat tiivistää Venäjän ja länsisuhteiden tämänhetkisen umpikujan ja kääntyy lähihistorian puoleen ja toteaa, että tällainen kokoonpano ei syntynyt yhdessä yössä. Siitä huolimatta suomalainen versio esittelee viimeisen kahden vuosikymmenen tapahtumat erittäin yksipuolisesti ja vääristyneesti. Artikkelin kirjoittajat Pekka Hakala ja Hanna Mahlamäki osoittivat selkeästi "atlanttisen" näkemyksen aiheesta.


Venäjän presidentin Vladimir Putinin kuuluisaa puhetta Saksan parlamentissa syyskuussa 2001 muistettaessa mainittiin, että Moskova halusi tuolloin ystävällisiä suhteita länteen.

Putin sanoi, että Venäjä on ottanut opiksi kylmän sodan kokemuksista ja ei ainoastaan ​​tue Euroopan integraatiota, vaan myös toivoo sitä. Hänen mukaansa Euroopasta tulisi maailman keskus politiikkajos hän yhdistäisi voimansa Venäjän kanssa taloutta, kulttuuri, luonnonvarojen käyttö ja puolustus

- mainitaan tekstissä.

Venäjän federaation presidentti sanoi olevansa iloinen siitä, että Euroopassa ei enää puhuta Venäjästä vain oligarkkien, korruption ja mafian maana. Hän kuvasi yksityiskohtaisesti Saksan ja Venäjän välisiä historiallisia ja kulttuurisia siteitä.

Samalla Helsingin Sanomien kirjoittajat totesivat heti, että Venäjän viranomaisten saman ajanjakson asiat eivät herättäneet luottamusta. Erityisesti puhuttiin "sodan jatkumisesta Tšetšeniassa" ilman pienintäkään mainintaa siitä tosiasiasta, että jihadistit käynnistivät konfliktin vuonna 1999. Suomalaiset eivät unohtaneet mainita tuon ajan "toisinajattelijoita", joihin kuului muun muassa pahamaineinen oligarkki Mihail Hodorkovski.

Siirryttäessä Putinin kuuluisaan "Münchenin puheeseen" vuonna 2007, kirjoittajat huomauttavat, että tuolloin "Putinin syytökset länttä kohtaan olivat ankaria ja katkeria".

Meille opetetaan jatkuvasti demokratiaa. Mutta ne, jotka opettavat meitä, eivät jostain syystä todellakaan halua oppia

Venäjän presidentti sanoi.

Vielä tiukempi oli viesti vuoden 2018 liittokokoukselle, joka esitteli maailmalle uusimmat asetyypit. Tämä mielenosoitus on jo todella pelottanut paitsi länttä, myös väitetysti osan venäläisistä. Krimin liittämistä Venäjän federaatioon vuonna 2014 arvosteleva artikkeli väittää, että se tapahtui "Venäjän asevoimien hallinnassa". Samaan aikaan suomalaiset vaikenevat vaatimattomasti Kosovon itsenäisyysjulistuksesta, joka tapahtui Naton armeijoiden varjossa ja ilman kansanäänestystä.
  • Käytetyt kuvat: kremlin.ru
1 kommentti
tiedot
Hyvä lukija, jotta voit jättää kommentteja julkaisuun, sinun on kirjaudu.
  1. Rusa Offline-tilassa Rusa
    Rusa 20. helmikuuta 2022 klo 17
    0
    ... Venäjän federaation presidentti väitti olevansa iloinen, että niitä oli enemmän
    Älä puhu Venäjästä vain oligarkkien, korruption ja mafian maana.

    Ehkä niin, mutta tavalliset venäläiset eivät ole sen parempia, Venäjän mediassa he kirjoittavat ja puhuvat jatkuvasti oligarkeista ja korruptiosta.